Kylvöjä, uusintakylvöjä ja uusintakylvöjen uusintakylvöjä

Toukokuussa on Nikkarillakin eletty sesonkia. Vapun sateiden jälkeen odoteltiin varovaisesti poutaa ja lämpimämpiä kelejä. Ja tulihan niitä, ihan koko rahalla.

Mallasohra Harbinger oraalla.

Kylvöt aloitin toukokuun 8. päivä härkäpavulla. Lämmin ja tuulinen keli kuivatti peltoja vauhdilla ja kylvöjä sai jatkaa heti samalta istumalta rapsilla ja mallasohralla. Viime vuonna tein toukoja pipo päässä ja villahousut jalassa. Nyt ilmastoimattomassa kylvötraktorin hytissä virtasi hiki selkää pitkin pelkissä sortseissa ja T-paidassa.

Kylvöjä meillä tehtiin kolmen hengen tiimillä, minä kylvin ja vanhat isännät, isä ja setä, vuorottelivat äestyksen, jyräyksen ja kivien keruun kanssa. Heti viiteen päivään puristettujen kylvöjen perään piti vielä nopeasti rullailla paripyörät pois Valmetin alta ja viritellä kasvinsuojeluruisku perään. Syksyllä kylvetty ruis oli nimittäin parin viikon takaisen lannoituksen ja lämpimän kelin ansiosta räjähtänyt kasvuun, samoin pellon rikkakasvit. Viime vuonna kylvetty kuminakin sai juolavehnäruiskutuksen.

Ensimmäisen satovuoden kumina on hurjassa kasvussa ja etualalla kasvava juolavehnä samoin.
Rapsi sirkkalehdellä. Tässä vaiheessa se maistuu parhaiten kirpoille, mutta tänä keväänä niitä ei ole näkynyt.

Uusintakylvön uusintakylvö

Mäkipellon rukiista säilyi syksyn ja talven yli vain vajaa puolen hehtaarin kaista.

Kaikki kylvökset ponkaisivat pintaan vajaassa viikossa. Kaikki paitsi osa Mäkipellon rapsista. Kylvin reilun kuuden hehtaarin pellon jo viime syksynä kuminan jälkeen rukiille. Oraat eivät kerenneet edes pintaan, kun ziljoonan etanan armeija kävi syömässä ne suihinsa. Toivottavasti edes nälkäänsä. Nyt pelto oli siis kylvettävä lähes kokonaan uudestaan, vain pieni vajaan puolen hetaarin kaista pellon reunassa oli säästynyt etanoilta ja talven lumihomeelta. Päätin kylvää tilalle rapsia, mutta siementä olin varannut vähän niukalti. Kaivoin viimeiselle parille hetaarille muutaman vuoden vanhan siemensäkin pohjan eikä tullut mieleenkään ettei se itäisi. No, ei se itänyt. Viime viikonloppuna kaiveltiin isännän kanssa tyhjiä rivejä ja etsittiin itäneitä tai edes itämättömiä siemeniä. Tyhjää oli. Eilen kylvin tilalle aavistuksen lyhyemmän kasvukauden tarvitsemaa rypsiä. Kolmas kylvö sadon tuo, vai miten se nyt meni.

Valtra on purettu atomeiksi.

Ilman uhreja ei näiltä touoilta selvitty. Tilan uusin traktori alkoi jossain vaiheessa pitää ikävää nakutusta ajaessa. Tietysti nakutus vain voimistui eikä Valtralla lopulta uskallettu enää ajaa lainkaan. Naapurin lavetti vei potilaan Herralan konehuoltoon hoitoon ja diagnoosi olikin karu. Vaihteiston sivuhammaspyörästä oli lohjennut yksi hammas pois. Edessä parin viikon remontti ja hinta-arvio neljännes koko tilan vuotuisesta tuloksesta.

Lammasaitaa, parsaa ja ruiskutuksia luvassa

Kylvöjen perään on jo ehditty istuttaa kuusentaimia ja raivata metsälaidunta. Seuraavana työlistalla on parin uuden metsälaitumen ympäröiminen lammasaidalla, parsamaan valmistelu ja viikon päästä parsan taimien istutus. Kun pelloilla alkaa kunnolla vihertää, alkavat kasvinsuojeluruiskutukset rikkakasvien torjunnalla.

Metsälaitumelta kerätään vielä isoimmat harvennusrisut pois ennen aitaamista.
Viime syksyn pieni avohakkuu istutettiin kuuselle.

Nyt odotellaan, koska sääennusteeseen ilmestyisi edes matalia sadepylväitä. Kevätkosteutta on vielä muutama tippa jäljellä, mutta kohta kuivuus alkaa verottamaan jo satoa. Kieltämättä tämä(kin) kevät saa viljelijän miettimään viljelytapoja, joissa voisi itse päättää, koska sataa ja koska paistaa…

Lammaskatras on päässyt nauttimaan ulkoilmaelämästä ja tuoreesta ruuasta.

 

Saara