Väriä elämään

Nikkarin tilan ensimmäinen avointen ovien päivä oli ja meni. Vieraita riitti, sää suosi ja pässit käyttäytyivät hienosti. Päivän kokemukset olivat vahvasti positiiviset koko tilan väen mielestä. Kiitos vielä kaikille vieraille ja apukäsille!

Tällä viikolla on sitten palattu arkeen. Siihen on kuulunut muun muassa lampaiden ja laidunaitojen siirtelyä, aidanalusten trimmausta ja metsässä puuhailua. Vanha isäntä on keskittynyt vanhan kuivalannanlevitysvaunun saattamiseen taas käyttökuntoiseksi. Sen verran hartaudella näkyy hommaa tehtävän, että tullee parempi kuin uutena.

Pietaryritti värjäsi valkoisen lampaanvillalangan vihertävän keltaiseksi.

Perjantai-illan helteessä päätimme lammaskuiskaajan (äitini) kanssa kokeilla taas omien villalankojen kasvivärjäystä. Ensimmäiset kokeilut teimme viime kesänä pietaryrtillä. Siitä saimme kaunista vihertävän keltaista lankaa.

Tällä kertaa valitsimme värien lähteeksi kehäkukat ja lupiinin. Kasvimaalta napsituista kehäkukan kukinnoista odotimme oranssia lankaa. Kukkia oli aika vähäkkäästi, vain 300 grammaa, joten lankaakin laitettiin kattilaan vain 50 grammaa ja puretteeksi alunaa 5 grammaa. Aikamme keiteltiin, kunnes todettiin, että ei kukista irtoa juuri minkäänlaista väriä. Ehkä niitä oli liian vähän tai purete oli väärä. No, emme lannistuneet, vaan aloitimme uuden keitoksen viheliäällä vieraslaji lupiinilla.

Hehkuvan oransseista kehäkukan kukinnoista huolimatta lankaan ei saatu kuin hailakkaa beigeä.

Pilkoin nuoria lupiinin versoja yhteensä kilon kymmenen lirtan kattilaan ja heitin sekaan vielä parisataa grammaa viime kesänä kuivattuja lupiinin sinisiä kukintoja.

Kilo lupiinin varsia ja pari sataa grammaa kukintoja mahtuivat juuri ja juuri 10 litran kattilaan.

Päälle kaadettiin vettä ja keitosta kiehutettiin tunti. Sitten lupiinin roippeet siivilöitiin pois ja väriliemeen lisättiin hieman kylmää vettä ja 12 grammaa alunaa puretteeksi.

Tunnin keitellyt kasvit suodatettiin pois väriliemestä.
Valmis väriliemi oli tumman vihertävän rusehtavaa.

Hyvän sekoituksen jälkeen kattilaan upotettiin vedellä kastellut langat. Lankoja uitettiin väriliemessä välillä vähän sekoitellen toinen tunti ja väriliemen lämpötila pidettiin 80-90 asteessa.

Kinkkumittari oli hyvä apu, kun lankoja uitettiin tunti 80-90 asteisessa väriliemessä.

Aluksi näytti ettei tästäkään väristä tulisi mitään, kun langat näyttivät liemessä niin vaaleilta. Tunnin jälkeen liemestä nostettiin kuitenkin kauniin hennon vihreät lankavyyhdit. Vielä huuhtelu ja kuivatus ja langat ovat valmiita syksyn neulomisinnostusta varten.

Lopputuloksena saatiin vaaleaa lehmuksenvihreää lankaa.

Helle valmistuttaa viljelykasveja kovaa tahtia. Kumina ruskettuu silmissä ja sen puinti on pian. Ensi viikolla on siis kuivurin siivouksen aika. Mustan peltikaton alla yläkerrassa näillä keleillä ainakin tarkenee. Puimurikin tarvinnee vuotuiset varaosansa, sillä kun on ikää muutama vuosi vähemmän kuin viljelijällä.